Hankintojen kynnysarvot – Milloin hankintalaki astuu voimaan ja mitä se tarkoittaa tarjoajalle?

Julkisia hankintoja ohjaa lainsäädäntö, mutta aivan jokaista toimistotarviketilausta tai pientä asiantuntijatyötä ei tarvitse viedä raskaan kilpailutusprosessin läpi. Rajanveto vapaamman ostamisen ja tiukan lakisääteisen kilpailutuksen välillä tehdään kynnysarvojen avulla.

Kynnysarvot ovat euromääräisiä rajoja. Kun julkisen ostajan suunnitteleman hankinnan arvo ylittää tämän rajan, hankinta on pakko kilpailuttaa hankintalain mukaisesti ja ilmoittaa julkisesti. Tarjoavalle yritykselle kynnysarvojen ymmärtäminen on olennaista, sillä ne määrittävät, missä kanavissa tarjouspyynnöt julkaistaan ja millaisia sääntöjä kilpailutuksessa noudatetaan.

Kolme erilaista markkinaa

Kynnysarvot jakavat julkiset hankinnat kolmeen eri kategoriaan.

1. Pienhankinnat (Alle kansallisen kynnysarvon)

Jos hankinnan ennakoitu arvo alittaa kansallisen kynnysarvon, kyseessä on pienhankinta. Näihin ei sovelleta hankintalakia, vaan ostaja noudattaa oman organisaationsa (esimerkiksi kunnan tai viraston) sisäisiä hankintaohjeita.

• Mitä tarkoittaa tarjoajalle? Pienhankintoja ei ole pakko julkaista Hilma-portaalissa (hankintailmoitukset.fi). Ostaja voi pyytää tarjoukset suoraan valitsemiltaan toimittajilta tai julkaista ne omassa pienhankintaportaalissaan. Tämä on ketterä ja nopea markkina, jossa proaktiivinen myyntityö ja suorat kontaktit ostajiin korostuvat.

2. Kansalliset hankinnat

Kun hankinnan arvo ylittää kansallisen kynnysarvon, mutta jää alle EU-kynnysarvon, ostajan on noudatettava hankintalakia.

• Mitä tarkoittaa tarjoajalle? Hankinnasta on julkaistava virallinen kansallinen hankintailmoitus Hilmassa. Kilpailutusprosessi on selkeä ja noudattaa laissa määriteltyjä pelisääntöjä muun muassa tarjoajien soveltuvuuden ja vertailuperusteiden osalta.

3. EU-hankinnat

Erittäin suurissa hankinnoissa ylittyvät EU-kynnysarvot. Nämä ovat volyymiltaan merkittäviä kokonaisuuksia.

• Mitä tarkoittaa tarjoajalle? Hankinta julkaistaan Hilman lisäksi koko Euroopan laajuisessa TED-portaalissa (Tenders Electronic Daily). Määräajat tarjousten jättämiselle ovat tiukemmat ja usein pidemmät, ja menettelytavat on määritelty lainsäädännössä vielä kansallisia hankintoja yksityiskohtaisemmin.

Yleisimmät kynnysarvot vertailussa

Alla on taulukko yleisimmistä kynnysarvoista. Kansalliset rajat ovat pysyvämpiä, kun taas EU-kynnysarvot tarkistetaan tyypillisesti kahden vuoden välein.

(EU-kynnysarvo tavaroissa ja palveluissa riippuu siitä, onko ostajana valtion keskushallintoviranomainen vai esimerkiksi kunta).

Miten hankinnan arvo lasketaan? (Pilkkomiskielto)

Hankinnan arvoa ei voi arvioida miten tahansa, vaan ostajan on laskettava ennakoidun arvon kokonaisuus ilman arvonlisäveroa.

Lakiin on kirjattu tiukka pilkkomiskielto. Tämä tarkoittaa, että luonnollista kokonaisuutta ei saa keinotekoisesti jakaa pienempiin osiin vain siksi, että ostaja haluaisi välttää kynnysarvon ylittymisen ja raskaamman kilpailutuksen.

Jos kyseessä on toistaiseksi voimassa oleva sopimus (esimerkiksi jatkuva siivouspalvelu tai ohjelmiston ylläpito), hankinnan ennakoiduksi arvoksi lasketaan tyypillisesti 48 kuukauden eli neljän vuoden arvo. Jos palvelun kuukausihinta on esimerkiksi 1 500 euroa, sen laskennallinen arvo neljältä vuodelta on 72 000 euroa. Tällöin 60 000 euron kansallinen kynnysarvo ylittyy, ja palvelu on kilpailutettava hankintalain mukaisesti julkisesti.

Yhteenveto

Kynnysarvot ovat hankintalain selkäranka. Seuraamalla Hilmaa pysyt kartalla kansallisista ja EU-tason hankinnoista. Jos yrityksesi tarjoaa ratkaisuja, joiden arvo jää säännöllisesti alle kynnysarvojen (esim. kokonaisarvo alle 60 000 €), kilpailutuksia ei tarvitse odottaa virallisissa kanavissa. Tällöin myyntistrategia kannattaa kohdistaa suoraan päätöksentekijöihin ja organisaatioiden omiin pienhankintakanaviin.

Usein kysytyt kysymykset

Mitä kynnysarvot tarkoittavat?

Kynnysarvot ovat euromääräisiä rajoja, joiden ylittyessä hankinta on kilpailutettava hankintalain mukaisesti ja ilmoitettava julkisesti. Ne jakavat julkiset hankinnat kolmeen markkinaan: pienhankintoihin, kansallisiin hankintoihin ja EU-hankintoihin.

Mikä on kansallinen kynnysarvo tavara- ja palveluhankinnoissa?

60 000 euroa (ilman alv). Sen alle jäävät ostot ovat pienhankintoja, joita ei ole pakko julkaista Hilmassa. Rakennusurakoissa kansallinen kynnysarvo on 150 000 € ja sote-palveluissa 400 000 €.

Miten hankinnan arvo lasketaan?

Ennakoituna kokonaisarvona ilman arvonlisäveroa. Toistaiseksi voimassa olevissa sopimuksissa arvoksi lasketaan tyypillisesti 48 kuukauden arvo. Pilkkomiskielto estää kokonaisuuden keinotekoisen jakamisen osiin kynnysarvon alittamiseksi.

Lähteet: Hankintalaki (1397/2016) 25–26 §. EU-kynnysarvot tarkistetaan tyypillisesti kahden vuoden välein – ajantasaiset arvot: hankintailmoitukset.fi